VAALITEEMAT

Lähden liikkeelle kampanjassani osallisuuden teeman periaatteella, eli rakennan kampanjaa ihmisistä lähtien. Kuuntelen kampanjan aikana mitkä asiat ovat ihmisille tärkeitä, ja mihin tulisi seuraavalla vaalikaudella kiinnittää huomiota. Tämän vuoksi kampanjani tunnus on #kerromiulle.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleihin olen valinnut kolme henkilökohtaista teemaa: kasvatus ja koulutus, osallisuus, sekä hyvinvonti. Tältä sivulta löydät teemojen pääajatukset ja konkretiaa -osiot, joista voit lukea millaisia konkreettisia keinoja teemojen edistämiseen löytyy.

KOULUTUS JA KASVATUS

TEEMANA KOULUTUS JA KASVATUS

Työskentelen varhaiskasvatuksessa ja opiskelen opettajaksi. Näissä tehtävissä koulutus- ja kasvatusala on tullut hyvin tutuksi. Yhteiskunnan suunta ja tila heijastuvat lapsiin vahvasti. On tärkeää panostaa laadukkaaseen kasvatukseen ja koulutukseen, päiväkodista korkeakouluihin saakka. Vain siten voimme turvata yhteiskuntamme ja maamme hyvän tulevaisuuden. Ryhmäkoot, opettajaresurssit, avustajien määrä, tuen saatavuus ja terveet tilat ovat vain yksittäisiä esimerkkejä kysymyksistä ja ongelmista, jotka kentällä ovat osa jokapäiväistä arkea. Henkilöstön näkökulmia on kuultava, ja palveluita kehitettävä niin, että pystymme vastaamaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin.

Ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa on erityisen tärkeää huolehtia resursseista ja siten koulutuksen tason ylläpitämisestä. Lähiopetusta on lisättävä, opintotuen taso saatava riittäviksi, ja opiskelijoiden jaksamiselle saatava lisää tukea.


KONKRETIAA

  • Valtion on luotava yhtenäinen sisäilmakriteeristö. Liian usein ihmiset joutuvat kärsimään epäterveen sisäilman vaikutuksista vuosikausia ennen todellisia tekoja. 

  • Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen ryhmäkokoja on syytä laskea. Laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen edellytys on se, että jokaisella lapselle riittää aikaa. Inkluusio ja lapsiperheiden haasteet näkyvät kentällä, ja niihin on pystyttävä vastaamaan.

  • Varhaiskasvatukseen ja koulutukseen on saatava lisää perhetyöntekijöitä, jotka auttavat perheitä jaksamaan ja tukevat näitä kasvatuksessa. Kuraattorien ja nykyisten perhetyöntekijöiden työnkuvat ja resurssit eivät ole suhteessa sopivat.

  • Kokoaikainen varhaiskasvatusoikeus on palautettava koskemaan jokaista lasta

  • Oppimisen tukeen resursoitava enemmän, inkluusion toimivuus tarkasteluun

  • Terveydenhoitajien, kuraattorien ja psykologien palvelujen saatavuus on taattava jokaiselle

  • Varhainen puuttuminen syrjäytymisriskissä oleville lapsille ja nuorille, oppilaitoksille resursseja tukea perheitä ja lasten kasvua, harrastustakuu voimaan kunnissa tuetusti

  • Laajennetaan oppivelvollisuus koskemaan toista astetta, ja tehdään toisen asteen opiskelusta aidosti maksutonta jokaiselle

  • Maksuton korkeakoulutus kaikille, luovutaan lukukausimaksuista

  • Nostetaan opintoraha riittävälle tasolle, niin että opiskelijoilla olisi aidosti mahdollisuus opiskella täysipäiväisesti huolehtimatta toimeentulosta


OSALLISUUS

TEEMANA OSALLISUUS

Saadessani toimia aktiivisessa roolissa kuntapolitiikassa, olen huomannut, kuinka suuri merkitys kuntalaisten asiantuntijuudella on laadukkaiden päätösten valmistelussa ja tekemisessä. Paras tietotaito esimerkiksi palveluihin liittyen löytyy työntekijöiltä ja palveluiden käyttäjiltä. Liian usein nämä ihmisryhmät ohitetaan pakollisen kuulemisen jälkeen täysin. On hienoa, että käytössämme on asiantuntijoita, konsultteja ja kokeneiden päättäjien mielipiteitä, mutta uskon silti, että paras osaaminen löytyy kentältä.

Jokaisen suomalaisen tulee tuntea voivansa vaikuttaa omiin ja yhteiskunnan asioihin riippumatta aiemmasta poliittisesta taustastaan. Äänestysaktiivisuuden kasvattaminen, kansalaiskyselyt, aktiivinen tiedottaminen, työpajat ja keskustelutilaisuudet auttaisivat nostamaan ihmisten uskoa demokratiaan. On kehitettävä nykyaikaisia tapoja vaikuttaa: Erilaiset sähköiset palvelut ja ihmisten luokse meneminen auttavat kansalaisia osallistumaan suunnitteluun ja päätöksentekoon aiempaa paremmin.


KONKRETIAA

  • Sähköiset pohjat valtion tiedotukselle ja kansalaiskyselyille, esimerkiksi puhelinsovellus tai verkkopalvelu

  • Aktiivinen toiminta äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi

  • Päätöksenteko ja vaikuttaminen isommaksi osaksi peruskoulua

  • Kansalaisjärjestöille enemmän roolia ja mahdollisuuksia päätöksentekoon osallistumiseksi, järjestöjen asiantuntijuun käyttöön

  • Osallistuvan budjetoinnin kokeiluja kuntiin ja valtion tasolle: Kansalaiset mukaan päättämään mihin rahoitusta suunnataan

  • Vaikuttajaryhmien hyödyntäminen ja aktivointi laajemmissa kysymyksissä: Oppilas- ja opiskelijakuntien, sekä nuoriso-, vanhus- ja vammaisneuvostojen roolia korotettava


HYVINVOINTI

TEEMANA HYVINVOINTI

Katson hyvinvoinnin koostuvan kolmesta eri osa-alueesta: Ihmisistä, ympäristöstä ja taloudesta. Nämä kaikki kolme osa-aluetta ovat vahvasti toisistaan riippuvaisia, ja niiden käsittely tulee aina tehdä yhdessä.

Ihmiset eri ikäryhmistä joutuvat kamppailemaan perustoimeentulonsa kanssa. On syytä palata tutkimaan tavoitetilaa, johon pyritään: Elinvoimainen kansa, jolla on mahdollisuus tulla toimeen, kuluttaa ja voida hyvin. Liian usein esimerkiksi uudistusten yhteydessä keskitytään erilaisten tulipalojen sammutteluun ja samalla unohdetaan perustehtävät, joita palvelut on tehty täyttämään. Terveyspalvelujen tila on monin paikoin huolestuttava. Palvelut on oltava helposti saavutettavissa ja niihin on päästävä inhimillisessä ajassa. Vaikka uudistaminen ja kehitys on tärkeää, ei ihmistä saa unohtaa missään vaiheessa prosessia.

Ympäristö on osa ihmisten ja talouden hyvinvointia. Maalta lähtöisin olevana ja aktiivisena partiolaisena olen pienestä pitäen oppinut ympäristön suuren merkityksen ihmiselle. Suomalaiset ovat vahvasti juurtuneita ympäristöön, jopa kaupungeissa. Siksi on tehtävä kestävästä ympäristöpolitiikasta osa jokaista päätöstä, jolloin ympäristön hyvinvoinnin ylläpito automatisoituu ja muuttuu osaksi arkiajattelua myös päätöksenteossa. Suomen kannattaa hyödyntää ympäristöä osana elinvoimaa kestävästi perinteisin menetelmin, mutta myös avoimesti uusin innovaatioin.

Talouden suunnittelu on melko joustamatonta ja usein käänteistä: Annetaan satunnainen rahasumma ja käsketään järjestää parasta palvelua, jota sillä saa. Tämä malli johtaa helposti paniikinomaiseen säästämiseen, jossa riivitään irti kaikki säästettävissä oleva vaikutuksia arvioimatta. Talouden suunnittelun on kuljettava käsi kädessä ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristöarvojen edistämisen kanssa. Entä jos taloudesta ja toiminnasta päättävät ihmiset istuisivat samaan pöytään, ja tekisivät suunnittelutyössä enemmän yhteistyötä?


KONKRETIAA

  • Sosiaali- ja terveyspalvelujen jonoja purettava hoitoonpääsyn takaamiseksi

  • Vanhuksille taattava riittävä toimeentulo ja hyvä hoitajamitoitus

  • Syrjäytymisen ehkäisyyn on kehitettäviä toimivia työkaluja

  • Kuluttajapakkauksiin merkittävä kierrätysohjeet

  • Ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja suosittava esimerkiksi verotuksen keinoin

  • Raideliikenteen ja julkisen liikenteen kehitystä ja tavoittavuutta tuettava valtion taholta

  • Kivihiilen energiakäytöstä luopuminen

  • Lapsiystävällinen kunta => lapsiystävällinen suomi

  • Osallistuva talouden suunnittelu käyttöön

  • Demarinuorten yleisturva -malli käyttöön (Lue lisää: demarinuoret.fi/yleisturva)